OSA 1

Kerry Cassidy ja Bill Ryan. Projektin Camelot-toimittajat

(KC): Olen Kerry Cassidy ja olemme täällä David Icken ja Bill Ryanin kanssa. Teemme niin kuin kutsumme tulevaisuuden keskusteluksi. Se on pohjimmiltaan eräänlainen pyöreän pöydän keskustelu, jossa keskustelemme ideoista.

Sinusta tulee varmasti yhteyspiste, ja haluamme todella kuulla sinusta mistä tahansa keskustelun aikana syntyneestä aiheesta.

David Icke (DI): OK ... Ei hätää.

KC: Joten virtataan hänen kanssaan ja katsotaan miten se menee.

(BR): Haluan sanoa, että yhä enemmän sähköpostiviestejä saapuu meille ja he ovat saapuneet meille näiden kolmen vuoden aikana, pyytäen meitä haastattelemaan teitä ja kysyen, onko jollain outo syy siihen, miksi emme ole tehneet niin.

DI: Ja nyt olemme yhdessä. Tässä olemme. Kaikki on lopulta synkronista.

BR: Viimeinkin!

KC: Ehdottomasti. Joten olemme täällä Sedonassa ja sinä täällä, ja on fantastista, että pystyimme ottamaan yhteyttä sinuun.

DI: Upea.

KC: Joten mihin haluamme mennä tämän kanssa ... meillä on informaattoreita, ja olen utelias. Onko sinulla onnea salaisista lähteistä, jotka ovat antaneet sinulle tietoa vuosien varrella?

DI: Ei. Minulle tapahtui se, että minulla oli poikkeuksellinen kokemus tai sarja kokemuksia 1990-luvun alkupuolella. Olin televisio-isäntä ja Britannian vihreän puolueen kansallinen edustaja.

Yhtäkkiä tunsin vuoden 1989 puolivälissä, että huoneessa oli "läsnäolo" joka kerta kun olin yksin, ja siitä tuli entistä konkreettisempaa vuoden 1989 loppua kohti.

Se oli todella outoa, koska Ison-Britannian vihreällä puolueella oli suurin vaalivuosi Euroopan parlamentin vaaleissa vuonna 1989.

Ja kävin läpi kaiken tämän aina kun olin yksin huoneessa, kuten hotellissa tai jotain. Siellä oli tämä läsnäolo, tiedät. Lopulta siitä tuli niin voimakas vuoden 89 loppua kohti, että istuin sängyn reunalla Kensington Hilton -nimellisessä hotellissa Lontoossa, aivan BBC: n päämajassa ...

BR: Tunnen hänet.

DI: ... ja menin tähän ilmeisesti tyhjään huoneeseen. Sanoin: Katso, jos siellä on jotain, voisitko ottaa minuun yhteyttä? ... Koska laitat minut seinää vasten.

Noin kaksi viikkoa myöhemmin, olen poikani kanssa. Hän oli silloin pieni. Nyt hän on laulaja ja lauluntekijä, hän on hiukan yli kaksikymmentä vuotta vanha.

BR: Mitta on yksi metri yhdeksänkymmentäkolme.

DI: Kyllä. Hän on Gareth. Leikkimme jalkapalloa ja menimme keskustaan ​​ostamaan lounasta. Asusin lähellä rantaa sijaitsevassa lomakeskuksessa nimeltä Isle of Wight Englannissa. Ja kun olimme matkalla kohti kahvila 'Greasy Joe', joku rautatiehenkilökunta pysäytti minut ja alkoi puhua minulle jalkapallasta, koska ilmestyin televisioon puhuen urheilusta ja vastaavista. Sitten, kun tämä keskustelu oli ohi, huomasin, että Garethia ei ollut siellä. Tiesin missä se voisi olla. Olisin kioskissa lähellä. Joten kävelin sinne ja hän luki höyryjuna kirjoja, koska hän piti höyryjunista, kuten minä.

Ja minä sanoin: tule Gareth. Etsitään jotain lounaalle!

Ja kun käännyin ympäri, jalat eivät liikkuneet. Puhumme kaverista, joka ei ole liittynyt mihinkään näistä asioista. Televisio-ohjaaja, Vihreän puolueen kansallinen edustaja, pohjimmiltaan toimittaja, ja jalkani eivät liikkuneet.

Ja kuuntelin - se ei ollut oikeastaan ​​ääni, mutta mieleni läpi kulkeva erittäin vahva ajattelumuoto, joka ei tuntunut olevan yhteydessä minuun.

Miksi minun pitäisi ajatella sitä?… Ja hän sanoi: Mene katselemaan kirjoja, jotka ovat sen ulkopuolella.

Joten menin, ja romanttisten romaanien joukossa oli se kirja, jonka kannessa oli naisen kasvot. Otin sen, koska se oli niin erilainen kuin muut, käännyin ympäri ja näin psyykkisen sanan. Joten luin kirjan 24 tunnissa, kirjoitin sen ja menin katsomaan sitä.

Ja mitä sanoin hänelle, oli se, että minulla oli niveltulehdus - että minulla on se - ja ehkä käteiden asettaminen auttaisi minua. En kertonut hänelle todellista syytä, miksi hän oli mennyt: Voisiko hän kuvitella, mikä helvetti tämä läsnäolo oli, että hän oli tuntenut melkein vuoden? ... itse asiassa, koko vuosi siihen aikaan.

Kävin pari ensimmäistä kertaa - ja näin sen neljä kertaa - ja se sai minut parantamaan käsiin panemalla ja puhuimme muista ulottuvuuksista ja vastaavista asioista. Kaikella oli mielestäni järkeä, koska torjun aina uskonnon ja myös tieteellisen näkemyksen todellisuudesta. En vain ollut keskittynyt: OK. Mikä on vaihtoehto?

Ja sitten, kun menin kolmanteen kertaan, makaan siellä tällä lääketieteellisellä paareilla muistuttavalla asialla ja tunsin hämähäkkiverkko naamani, mikä todella yllättyi, koska olin lukenut hänen kirjastansa, että kun muut ulottuvuudet tai mikä tahansa, henget tai mikä tahansa Mitä tahansa termiä haluat käyttää, he yrittävät päästä sinuun, joskus sinusta tuntuu kuin verkko olisi kasvoillasi.

No, omituinen, en ollut koskaan tuntenut sitä ennen eikä koskaan tuntenut sitä myöhemmin, mutta tuolloin se oli vakavasti voimakas, todellinen, konkreettinen. Joten sanon itselleni: Voi Jumala! Mitä tapahtuu? Ja hän työskentelee vasemmalla polvellani. Ja en ole koskaan sanonut sanaakaan.

Ja sitten yhtäkkiä hän liikuttaa päätään taaksepäin ja sanoo: Jumala! Minun on suljettava silmäni tämän vuoksi. Se on voimakas.

Ja hän näkee tämän hahmon mielissään. Hän sanoo: Tämä luku tai mikä tahansa, jota olen kutsunut siihen, pyytää minua välittämään sinulle tietoja.

Ota huomioon, että hän oli televisio-ohjaaja, joka esitteli tuolloin urheilua ja uutisia. Ja yhtäkkiä hän alkaa sanoa, että tämä entiteetti tai tämä tietoisuuden projektio sanoi, että ilmestyisin lopulta maailmaninstituutiossa ja paljastelen suuria salaisuuksia.

Että maailmassa oli varjo, joka olisi poistettava. Että elämäni aikana tapahtuu henkinen vallankumous värähtelyn muutoksen takia.

Siksi ensimmäistä kirjoittamaa kirjaansa kutsuttiin totuuden värähtelyiksi tuon värähtelyn muutoksen yhteydessä. Ja yksi rivi sanoi: Ihminen ei voi muuttaa maailmaa, mutta hän voi välittää viestin, joka muuttaa maailman.

Kirjoitan viisi kirjaa kolmessa vuodessa.

Mietin siellä: En tiedä mitään tästä [nauraa]

BR: Viisi kirjaa kolmessa vuodessa, sinulla on pitänyt olla hauskaa!

Tiedätkö, tämä oli minulle uutta. Kirjoitin viisi kirjaa kolmen vuoden aikana, enkä ollut tajunnut, että olisin tehnyt sen vasta, kun palasin.

Palaan takaisin, ja seuraavalla kerralla oli jotain muuta. Joten lähdin ja odotin.

Jotain tuntui hyvältä kaikesta tässä, vaikka mieleni sanoi: "Mitä?", "Mitä"?

Muutamassa viikossa BBC oli päättänyt, että he eivät aio uudistaa sopimustani, vaikka olin heidän osastonsa nuorin. Olin erittäin lahjakas esiintyjä ja näytti siltä, ​​että vietän koko elämäni siellä, että minulla olisi työtä tulevaisuus elämää varten.

Kun muistan tuon ajatuksen, emotionaalinen chakkani alkaa värähtää villisti. Ajatus olla mediassa koko elämäni Voi Jumala! Kun katson painajaista. Joko niin, että minulta loppuu työ, mutta tunnen, että minun on tehtävä tämä läpi. Ja onneksi olen aina asunut alle tuloni, koska minulla on erittäin hyvä elämä ... tiedätkö, olen minimalistinen. Minulla on mieluummin rahaa Intiaan menemiseen kuin iso talo, jolla on kiinnitys.

No, joten minulla oli tarpeeksi rahaa pitää minut vuoden ajan. Ja sitten kaikki alkoi, tämä synkroninen päivä, melkein päivittäin, on tämä päivittäinen päivä labyrintin läpi. Ja kun se alkoi, se oli erittäin paksu sokkelo.

Minulla ei ollut aavistustakaan mikä se oli. Tunsin vain, että minun piti jatkaa. En edes tiennyt miksi. Minulla oli vain tämä ajatus: sinun on jatkettava.

Ja mitä tapahtui, on kuin joku voima olisi avannut ja sulkenut ovia, joten otin tämän polun labyrintään eikä tämän.

Joten vastauksena kysymykseesi suoraan seurain vain ja olen jatkanut melkein 20 vuotta tätä pulssia, tätä kiireellisyyttä, tätä tietoa, joka kulkee läpi.

Joten muokkaan elämääni perustuen: Menetkö sinne? ... Minusta ei tunnu, että minun pitäisi tehdä se. Aiotko mennä tänne? Kyllä, minä tulen. Ja mitä tämän seurauksena on tapahtunut, on se, että olen löytänyt ihmisiä, kokemuksia, tietoja, kirjoja, asiakirjoja, jotka ovat ottaneet minut, jos katson taaksepäin, hyvin erityiselle matkalle. Olen kuvaillut sitä aikaisemmin. Se on kuin yrittämällä koota palapeli ja jonkin verran voima antaa sinulle kappaleita ...

KC: Tunnemme täsmälleen samat.

BR: Meillä oli sama kokemus.

DI:… Lähes oikeassa järjestyksessä, jotta voit sovittaa sen helposti lopulliseen kehykseen.

KC: Mm hm.

DI: Ja niin ennen kaikkea 90-luvun alusta 1996 tai niin, kaikki synkronia koski tätä salaliittoa viiden aistin tasolla - pankkihuijaukset, perheyhteydet, samat ihmiset takana tämä ja tämän takana, jotka ovat huumeverkostojen ja kaiken muun takana.

Pankkiperheet ja tekniset sodat. Mikä oikeastaan ​​oli toisen maailmansodan takana? ... Ja mikä on verkko, joka on tämän salaliiton johtava voima? ...

Kaikki nuo asiat. Ja sitten, noin vuonna 96, se oli, kun tulin Amerikkaan puhumaan tästä ensimmäistä kertaa ... Eikä monet ihmiset virittäneet.

Puhun kahdeksan ihmisen kanssa Chicagossa, muistan sen. Sitä voisit kutsua tutkijan kolmeksi kuukaudeksi yksin, koska hän puhui minulle melkein koko ajan. Mutta sillä välin hän on kerännyt tietoja.

Sitten, vuodesta 1996 lähtien, alkoi seuraava vaihe, joka käsitti tietämisen, että nämä perheet, joista olen oppinut paljon aikaisempina vuosina, olivat itse asiassa yhteydessä tietyntyyppiseen ei-inhimilliseen rotuun tai kokonaisuuksiin, jota varten he pohjimmiltaan kokoavat esityslistan tähän viisisuuntaiseen todellisuuteen. Silloin aloitin täysin matelijoiden teeman.

Tietysti elämäni synkronisuus, henkilökohtainen matkani ja tiedonvälitys ovat olennaisesti yhteydessä toisiinsa, koska suuri osa elämästäni on ... kun olen oppinut yhä enemmän, henkilökohtainen matkani on puhdistanut oman kehoni ohjelmoinnin, jotta pääset korkeammalle ja korkeammalle tietoisuuden tasolle. Tietenkin jokaisella on mahdollisuus tehdä se, ja monet ihmiset tekevät sen nyt.

Joten minulla on ollut näitä suuria haasteita elämässäni samaan aikaan, kun olen rikkonut tätä - rikkonut näitä ohjelmia. Yksi suurimmista tapahtui vuonna 1991, kun aloin puhua siitä, mitä minulle tapahtui.

Tietysti hän oli Isossa-Britanniassa tunnettu televisioisäntä, joten hän oli naurettava monumentaali, sellainen, jonka harvat ihmiset todella voivat kokea. Tarkoitan, kävelin kadulla ja ihmiset nauroivat minulle ja niin tapahtui kaksi tai kolme vuotta. Koomikon piti vain mainita nimeni, vitsiä ei tarvinnut kertoa, ja hän nauroi.

KC: [nauraa] ​​Mutta voimmeko palata takaisin siihen?… Koska haluaisin mielelläni tehdä jonkinlaista koettelua ja löytää mitä… Kuinka itse asiassa pääsitte reptilian teemaan?…

DI: No, kyllä, juuri se, mitä aioin sanoa ... Syy, jonka vuoksi mainitsen tämän elämäni synkronisuuden, johtuu siitä, että vuodesta 1996 lähtien, kun aloitin reptilian teemalla, koska olin käynyt läpi sen naurettavan joukon 90-luvun alkupuolella Tämä selvensi avainta siihen, kuinka suurin osa ihmisistä elää - vankilassa, jossa suurin osa ihmisistä asuu -, joka koostuu pelosta muiden ihmisten ajattelusta.

Siksi 90-luvun lopun mennessä matelija-teeman kanssa meneminen ei ollut minulle ongelma, koska pilkan taso ei voinut olla korkeampi kuin mitä olin jo kokenut.

KC: Mutta miksi teit itsestäsi tyhmän aikaisemmin? ... Koska ainoa naurettava asia, jonka tiesin, oli reptilaisia.

DI: Voi ei! Kerron teille toisen tarinan, joka johti siihen. Vuoden 1990 loppuun mennessä, kun olin valmis kirjan "Totuuden värähtelyt", ja se tuli julkiseksi keväällä 1991, minulla oli tämä ylivoimainen tunne - jälleen kiireellisyys, impulssi - mennä Peruun. Ja minulla ei ollut aavistustakaan miksi. Minun piti vain mennä Peruun.

Joten menin lentokoneeseen Peruun, tietämättä miksi menen sinne ja laskeuduin Liman lentokentälle. Laskeutumishetkestä lähtien minulle tapahtui uskomattomia synkronointeja. Mutta lopulta minulla oli perulainen opas, joka vei minut ympäri paikkaa.

Kummallista, kun tiesin ensimmäisen kerran, että tämä kaveri oli Cuzcossa, muinaisella Inkan alueella. Ja menin hänen taloonsa, koska olimme käymässä Perussa siitä päivästä lähtien, ja hän on makuulla, nukkumassa. Ja menin huoneeseen, koska ovi oli auki, ja hän avasi silmänsä ja sanoi: Ei, hei! Mutta: Onko sinulla unia viime yönä?

Mitä? ... Ja sanoin: No, itse asiassa minulla oli se. Minulla oli suuri unelma teknisissä väreissä, haaveilin siitä, että yksi etuhampaistani putosi. En muista kumpi.

Ja hän sanoi: Onko isäsi tai isoisäsi edelleen elossa?

Vastasin: No, isäni on kyllä. Miksi? ...

Ja hän sanoi: No, se on yleensä symboli isänsä tai isoisänsä kuolemasta.

Ajattelin: No, minä nauran paljon tämän kaverin kanssa seuraavan kolmen viikon ajan.

KC: [nauraa] ​​Vau!

DI: Ja kun sain soittaa Perusta, kävi ilmi, että isäni oli kuollut Englannissa. Se oli uskomatonta

KC: Voi Jumala!

DI: Joka tapauksessa menen tämän kaverin kanssa ja minne tämä johtaa, eräänlainen ... johtaa pohjimmiltaan meihin naurettavan syyyn.

Lopulta asettuimme Sillustani-nimiseen hotelliin Punoon.

Se on kuin Perun eteläpuolella, ei kaukana Titicacan järvestä. Sillustani-hotelli nimettiin joidenkin tunti, puoli tuntia sieltä sijaitsevien inkaiden raunioiden muistoksi.

Joten on valokuvia paikasta koko hotellissa, raunioista.

Ja sanoin kaverille: Haluan mennä sinne. Joten menemme ulos.

Luulen, että hän teki jonkin verran saadakseni minulle rahaa, koska menimme turisti-pakettiautoon, joka oli yksi ikkunoista sivuilla, vain kuljettajan, oppaan ja minun kanssa. Kukaan muu. [Bill nauraa]

Me lähdemme tähän paikkaan, joka on ei-keskellä. Periaatteessa kun katsot ympärilleni, minua ympäröivät vuoret - etäisyydessä, pehmeä. Ja minä menen sinne.

Ainoat ihmiset siellä ovat pari lasta, joilla on laajoja turisteja ottamaan kuvia, mutta turisteja ei ollut.

Sitten kävelen noin tunnin ja se on erittäin kaunis. Se on kukkulalla, jossa on laguuni kolmelta puolelta. Palaan takaisin autoon. Ja minä olen siellä ... hän oli mukava, mutta hän ei täyttänyt kiireellisyyttä, jonka hänen piti mennä sinne.

Joten pääsen pakettiautoon ja alamme päästä pois. Ja katson ikkunasta, haaveilen ja näen oikealla puolella olevan kukkuloen. Meillä ei olisi pitänyt olla enemmän kuin kolme minuuttia tiellä. Ja kun katson mäkeä, kuulen vain päässäni: Tule minuun. Tule luokseni Tule luokseni Mitä? ... Olen todella uusi näissä asioissa. Tarkoitan: Mitä elämässäni tapahtuu? ...

Joten sanoin oppaan: Voitko pysäyttää pakettiauton? - Asia on kuin bussi. Kiipein tuolle rinteelle. Latasin sen. En nähnyt sitä tieltä, mutta kun pääsin huipulle, siellä oli ympyrä kiviä, jotka saavuttivat vyötäröni. Ilmeisesti nämä kivet olivat olleet siellä kauan, pitkään.

Kävelin kohti tämän ympyrän keskustaa, katson kohti Sillustania ja kohti kaukaisia ​​vuoria, sinä päivänä kohti tyypillistä Perun lämpöä. Ei pilviä, ei pilviä taivaalla. Hyvin samanlainen kuin tänään. Kävelin ympyrän keskustaa kohti ja yhtäkkiä tapahtuu jalkoillani sama asia, joka oli tapahtunut minulle sanomalehti kioskissa, vain vakavasti vahvempi. On kuin magneetteja, jotka heittävät jalkani maata kohti.

Ja luulen: Voi ei. Tunnustan tämän. Täällä mennään.

Ja sitten tunsin kuin pora lävistäisi pääni ja kulki kehoni ja jalkojeni kautta maahan. Ja sitten tunsin toisen vastakkaiseen suuntaan.

Ja sitten käteni avautuvat 45 asteessa, kuten tämä. Älä koskaan tee päätöstä tehdä niin. Ja tietysti, kun pidät käsiäsi niin minuutin ajan, ne alkavat satuttaa, tai hartiat tekevät muutenkin. Se oli tunnin paras puoli ... täytyi olla 45 minuuttia, että pidin käsiäni tällä tavalla. Kun lopetan, hartiat tuskanevat, mutta kun näin tapahtuu, ei mitään.

Silloin alkoi tapahtua tämä energia, joka tuli minun kauttani.

Tämä on helmikuu 1991. Minusta tuli vahvempi. Kehoni alkoi muotoutua tämän kanssa ja tunsin kahden voimakkaan ajatusmuodon kulkevan pääni läpi, aivan kuten sanomalehden osastolla.

Ensimmäinen sanoi: He puhuvat tästä 100 vuoden kuluttua. Ja ajattelen: puhumme mitä?

Ja toinen oli: Se tulee ohi, kun tunnet sateen.

Kuvasin juuri kuinka sää oli. Onko se ohi, kun tunnet sadetta? Tarkoitan, se on nauraa, kumppani.

Mitä tapahtui seuraavaksi, seuraavien 45 minuutin ajaksi, koska aika katosi; ei ollut aikaa; Työskentelin sen myöhemmin - oli, että tämä energia yksinkertaisesti jatkoi virtaamistaan ​​läpi. Ja minä tulin ja menin tietoisuudesta, jos haluat, olla hereillä. Kuten kun ajat autoa ja äkkiä sanot: `` Minne kaksi viimeistä mailia menivät? '' Yksi noista aikoista, kun palasin tietoisuuteen, huomasin, että kaukoisilla vuorilla oli vaaleanharmaa sumu. Ja kun katsoin häntä, siitä tuli tummempi ja tummempi, hyvin nopeasti, ja tajusin, että se oli kovaa sadetta kaukaisten vuorten yli.

Pian mitä tahansa olet ottanut, tarkkaile kuinka tämä myrsky tuli vuorilta. Kuten meteorologit sanoisivat, etuosa. No, se tuli suoraan meille. Pilvi oli tulossa suoraan kohti meitä.

Olen kuvaillut sitä monta kertaa. Se on kuin verhojen vetäminen taivaalla.

Tämä asia on tulossa kohti minua, ja kun se lähenee, aurinko laskee.

Taivas oli peitetty. Kaikki pilvet heiluttavat ja näen heissä kasvoja.

Sillä ei ollut mitään järkeä, mutta näin kasvoja pilvissä.

Ja sitten muodostuu sadeseinä. Ja katson hänen tulevan kohti minua.

Tällä hetkellä pidän kiinni, ja tämä energia virtaa minun läpi. Lopulta se lyö minua - rankkasade ja kaikki pysähtyy. Silloin voin siirtyä eteenpäin ja harteeni kuolivat ja kaikki muu.

Paljon muita asioita tapahtui, mutta kun palasin sen jälkeen Englantiin, kuten aiemmin totesin, kirjani julkaistiin vuoden 1991 alussa, kun tämän kokemuksen jälkeen oli kulunut hyvin vähän aikaa.

Kun katson nyt taaksepäin, näytti siltä, ​​että heillä olisi pato ja hän pitää veden paikoillaan, vesi on rauhallinen Mitä? Koska se on hänen luonnollinen tila siinä tilanteessa n, jos haluat. Mutta kun pato hajoaa, ennen kuin se löytää uuden tasapainon hajoamisen jälkeen, kaikki hajoaa, helvetti hajoaa löysästi vedessä. Ikään kuin hän yrittäisi siirtyä valtiosta toiseen.

BR: Jep.

DI: Kun katson taaksepäin, mitä minulle tapahtui sillä kukkuloilla, oli kuin mieleni vedet purskaisivat, ja en ollut kolmen kuukauden ajan tiennyt missä planeetassa olin. Okei?

Tämän puolivälissä kirjani julkaistiin, ja minut kutsuttiin Ison-Britannian tuolloin suurimpaan live-esitykseen - minua kutsuttiin Wogan-näytökseksi - pirun täydellisessä hämärässä siitä, mikä olin tapahtumassa. Se julkaistiin melkein kaikissa kansallisissa sanomalehdissä, jotka olivat periaatteessa ajaneet minut hulluksi.

Ja minä olin siellä, istuen tässä tuolissa näyttelyssä ja yleisö nauroi minuutti, kaksi minuuttia. Ja pohjimmiltaan he nauroivat ... Minusta minun täytyi olla ollut ilmassa 15, 16, 17 minuuttia ja siitä hetkestä lähtien, koska puhuin siitä, mitä minulle tapahtui. Se mitä hän teki oli vapauttaa kaikkein poikkeuksellisimmat pilkkaustasot. Ja ... ah ... poistan sen pelon siitä, mitä muut ajattelevat.

Mutta olen oppinut niin paljon ihmisen käyttäytymisestä, muistan, koska mitä sinun pitäisi tehdä, kun kohtaat tuon naurettavan mittakaavan juoksemassa ja piilossa, eikö niin?

BR: Se on yksi keino hallita meitä.

DI: Kyllä. Joten mitä tein, on ... Tein kiertueella puhuakseni yliopistossa [Kerry nauraa] ​​kaikkien näiden opiskelijoiden edessä, jotka eivät tulleet kuuntelemaan. He tulivat nauramaan, eikö niin?

KC: Sen perusteella, mitä ymmärrän, mitä sinulla oli, oli Kundalinin kokemus. Yhdistätkö sen siihen vai kutsutteko sitä toisella tavalla?

DI: En välitä.

KC: Mutta oletko tutkinut vai onko kukaan kertonut sinulle siitä?…

DI: Ei. Tarkoitan, puhuin ihmisille Kundalinin kokemuksesta, ja ehkä se oli. Katso, mitä teen - voin puhua vain puolestani - on: Mikä on, on. Tiedätkö ... Yksi niistä asioista, jotka psyykkinen tai psyykkinen kautta minulle kertoi vuonna 1990, kun kaikki alkoi minulle, oli: He sanovat: Sinulla on valtava vastustus, mutta he ovat aina valmiina suojelemaan sinua.

Nyt en tiedä keitä he ovat. En ole tuskin ajatellut, keitä he ovat, koska kun jätän tämän geneettisen avaruuspuvun, tiedän kuka he ovat. Ainoa mitä teen, on intuitiooni noudattaminen.

Ja mitä minulle tapahtui vuonna 1991 suurella pilkeillä, kuten elämä usein tekee, oli se, että se antoi minulle suurimman lahjan, joka oli naamioitu loistavasti pahimmaksi painajaiseksi, koska se oli se tuolloin ja sen kokemuksen perusteella. .

Joten se, mitä minulle tapahtui, on jotain, joka muutti käsitykseni tunteeni ja se riittää minulle. Minun ei todellakaan tarvitse tietää yksityiskohtia siitä, mitä minulle tapahtui.

Mutta kundalini-kokemus? ... Se olisi voinut olla täydellisesti. Kyllä.

BR: Ja sillä välin sen oli tehtävä teräksen karkaisuun.

DI: Sanoko se uudelleen?

BR: karkaisa teräs.

DI: Karkaisa teräs ... Kyllä. Kun katson edelleen taaksepäin kohti ... henkilökohtaista matkaani ja sitä, mitä teen tiedon välittämisen kannalta, ehdottomasti sama.

Aioin sanoa, mitä minulle tapahtui, kun menin kiertueelle yliopistoon.

Se oli Nottinghamin yliopisto. Siellä oli tuhat ihmistä. Sanoisin, että 950 oli tullut nauramaan. Menin lavalle, ja se oli kirjaimellisesti paras 15 minuutin aika ennen kuin pystyin puhumaan, koska se oli vain väärinkäyttöä, pilkkaamista, naurua ja lavalle heitettyjä muovipulloja olutta. Seisoin juuri siellä ja odotin heidän valmistumista, koska lopulta heidän piti tehdä se, ja kun he tekivät, sanoin: Luuletko olevan hullu, eikö niin? ja muut töykeät äänet].

Ja sanoin: Ja mitä sitten tämä sanoo sinusta? ... Koska itse asiassa maksoit tulla tänne pilkaamaan ketään, jonka luulet olevan hullu. [Kerry nauraa]

Kerron teille, että voitte kuulla tapin pudotuksen. Ja he kuulivat tapin putoamisen lopun yön. Teet mitä olen tehnyt puhuakseni todella omituisista asioista, tiedätkö ... nimeni on vielä mainittava Ison-Britannian kansallisessa sanomalehdessä ja se on täysin naurettava, riippumatta siitä, mitä sanon.

BR: Se on vähän masentavaa.

DI: Hieman, mutta ei paljon. Tarkoitan, että kannatan parlamentin vaaleja, kahden vuoden vaaleista heinäkuussa 2008 - ei tulla valituksi - tiedän, että en saisi äänestystä; En halunnut ääniä.

Tarkoitan, että minun on pitänyt olla ensimmäinen parlamentin ehdokas, joka veti esitteen ennen kuin kaikki piirin alueella sanoivat: En halua äänestänne, vain vähän huomionne.

Jumala vapautti minut!… En halunnut osallistua siihen, mutta jälleen kerran, se oli hieno kokemus ja olen oppinut siitä paljon.

Mutta tiedotusvälineissä oli ... Tein esityksen kansalliselle lehdistölle, en tiedä, 50 minuutista, Power Pointista ja vastaavista asioista, joissa puhuin viiden aistin tasosta. Koska mikä tahansa muu tarkoitan, jopa se, joka jätti sinut hulluksi. Kaikki, reptilians ... Tarkoitan järkyttävää. He väärinkäyttivät minua, kaikkea ja pilkkasivat minua.

Ja ironista kyllä, väärinkäyttöisin ... yksi niistä asioista, jotka sanoin tapahtuvan itse asiassa kuusi viikkoa myöhemmin, oli hänen oman sanomalehtensä kansitarina. Tarkoitan, se on outoa. Näillä ihmisillä on niin kognitiivinen dissonanssi, että he eivät voi koota näitä kahta asiaa. No, ja se on edelleen olemassa, mutta sillä ei ole väliä, tiedät.

Olemme tilanteessa, jossa Internetin avulla voimme ohittaa nämä surulliset ihmiset, jotka työskentelevät mielensä kanssa valtamediassa.

BR: Ja sinun ei tarvitse löytää kaikkia, vain oikeita ihmisiä. Se on sadan apinan alku.

DI: Kyllä. Kerron teille, mitä tunnen yhä enemmän ... Katso, voin tuntea sen puhutessani tai kun joku puhuu. Se on värähtelevä viestintä. Sinun ja minun välilläni on hiljaisuus.

On hiljaisuutta, kun puhut minua, kunnes aivoni dekoodaavat sen.

Eli se on värähtelevä viestintä. Ja tunnen erittäin vahvasti, että ihmiset eivät vain kuuntele tietoja, vaan tosiasia, että nämä tiedot liikkuvat.

Jos annat haastattelun radioasemalle, 100 000 ihmistä voisi kuunnella sitä. Mutta se lähetystaajuus, joka sisältää tämän tiedon, on eetterin läpi, jos haluat, ja mahdollisesti sen vastaanottavat ihmiset, jotka eivät edes kuuntele radiohaastattelua. He ovat vastuussa värähtelytasolla ...

KC: Minusta se on totta. Puhutte pohjimmiltaan Butterfly-ilmiöstä.

DI: Kyllä, tämä ...

KC: Se lisääntyy. Itse asiassa se on erittäin hyvä tapa sanoa se. Tiedätte, että alitajuisella tasolla ... koska olemme olemassa niin monella eri tasolla.

DI: Mm hm. Täsmälleen.

KC: Ne ovat kuin aaltoja. Itse asiassa ... se osuu heihin. Ja tässä linjassa, jolla työskentelin viime aikoina, sanotaan: Oppimme osmoosilla yhtä paljon kuin sanojen kautta. Itse asiassa osmoosi läpäisee sen.

DI: Kyllä.

KC: Ihomme sisällä. Aivojemme sisällä

DI: Aivan.

KC: Olemme vastaanottajia.

DI: Aivan. Olemme vastaanottimia / lähettimiä. Sitä me olemme. Mutta ihmiset ajattelevat, että ainoa viestinnän muoto on ääni korvaan.

Kerron sinulle hauska tarina. Vuonna 2003 olin sateessa viidakossa Brasiliassa ja otin tämän psykoaktiivisen huumeen Ayahuascan. Kukaan ei sanonut, että käytän psykoaktiivista lääkettä, mutta olen iloinen, että tein. Se oli upeaa Monilla ihmisillä on ollut huonoja kokemuksia, mutta ...

Tämä naispuhe puhui minulle, niin äänekäs kuin nyt, viiden tunnin ajan siitä, kuinka todellisuus, fyysinen todellisuus on illuusio.

Erittäin kiehtova asia. Hyvin, utelias. Tarkoitan, jalat nousivat pari kertaa, se oli niin hauskaa, mitä tapahtui.

Ja kun ääni kertoi minulle asioita, näin kuvia, jotka selvästi heijastuivat. Siellä seisoin lavalla ja yleisö.

Näin vain yleisön etuosan ja ääni sanoi: Sanot vain sanoja mielen onnelliseksi pitämiseksi, pohjimmiltaan, jotta aivot olisivat onnellinen.

Ja kun ääni sanoi tämän, näin kaksi naista tämän minulle projisoidun kohtauksen eturivissä, kävelin kohti lavan etuosaa ja seisoin siellä enkä sanonut mitään. - Hiljaisuus. Ja hetken kuluttua yksi naisista koskettaa myös toista ja sanoo pohjimmiltaan: Mitä teet?

Ja ääni ... hän oli niin utelias sanomastaan, koska hän tuli tyhjästä. Ääni sanoi; Puhut vain, koska jos et olisi, yleisö ihmettelee: Milloin m ... alkaa? ... [nauraa]. Itse asiassa tämä sisältää syvällisen ymmärryksen, koska todellisesta viestinnästä meidän välillämme ei puhuta.

KC: Ehdottomasti.

DI: Ja tämä on erittäin hyvä uutinen. Ja tämän minä tulostan ihmisille. Mitä enemmän puhut totuuttasi - vaikka ihmiset eivät kuuntele - muutat tai tarjoat värähtelykentän, johon muut ihmiset voivat virittää.

Tiedätkö, kun tarkastelen sitä nopeutta, jolla ihmiset heräävät, se ei johtu vain Internetin tiedoista. Se ei johdu vain kirjoissani tai muiden ihmisten kirjoissa olevista tiedoista. Jotain massiivista tapahtuu, värähtelevästi, mikä sopii täysin siihen, mitä tiesin psyykkien kautta vuonna 1990, mikä oli: on olemassa henkinen vallankumous, joka on tulossa ja tapahtuu värähtelevän muutoksen muodossa. Voin nähdä sen.

Vuonna 1990 - todisteita ei ollut. Tarkoitan nyt, voitko nähdä sen?

Minulla oli ihmisiä, jotka tulivat luokseni Los Angelesiin, kun puhuin siellä äskettäin ja sanoin: Olin ehdottomasti osa järjestelmää vasta kolme kuukautta sitten.

KC: Oikein.

DI: Luin yhden kirjastasi ja yhtäkkiä tunnen olevani täysin erilainen.

Nyt, se ei ole vain siksi, että he lukevat yhden kirjani. Jos aloitat virittämisen tällä värähtelevällä muutoksella, niin Bang !!! ... Asiat voivat todella tapahtua hyvin nopeasti.

Ja henkilökohtaisesti minusta on niin hyvää, että kokemukseni perusteella olin käynyt läpi kaiken tuon painajaismaisen kokemuksen 90-luvulla, kun aloin herätä, tietämättä mitä helvettiä minulle tapahtui. Koska nyt voit selittää ihmisille, että jos sinulla on täällä energiarakenne - olet sinä itse, uskoen, että kaikki on totta ja että järjestelmä auttaa sinua ja että tämä on ihmisen evoluution raja, ja kaikki tämä merkityksetön - että värähtelykenttä saa sinut värähtelemään ulkoisessa tilassasi, ja vie sinut nyt ihmisiin, paikkoihin, elämäntapoihin, kokemuksiin jne., paikkoihin, jotka sopivat sisäiseen olemukseesi, koska ulkoinen olemus on projektio sisäisestä .

Joten kun alat muuttaa itseäsi, niin tapahtui, mutta tarkoitan, että niin tapahtuu kaikille toisessa olemistilassa, joka vie sinut aivan erilaiseen ihmisryhmään, paikkoihin, paikkoihin, elämäntavat, jne., näiden välillä on siirtymä. Sitä ei tapahdu: Yksi vasemmalle, anna toisen tulla! [Kerry nauraa]

Sen on murtuttava, kun tämä toinen ilmaantuu. Se on prosessi, jolla menettää valta todellisuutesi suhteen, kun toinen saa valtaa. Se voi tapahtua hyvin nopeasti, mutta se ei ole välitöntä.

KC: Itse asiassa se on loistava vertauskuva planeetan makrokosmossa tapahtuvalle.

DI: Aivan!

KC: Ja etenkin Yhdysvalloissa, mutta varmasti Englannissa. Tiedät, kaikkialla. Voimme nähdä sen täällä. Quiero decir, lo que esta pasando aqu con la crisis econ mica y con gente perdiendo sus casas, sus caparazones, si quieres. Esto cambia sus vidas.

DI: No podr a estar m s de acuerdo.

KC: Y mientras mas te resistes, pienso, mas destrucci n va a suceder. Mientras menos te resistas, mas r pido va a terminar la fase destructiva y de hecho puedes comenzar a remontar.

DI: Exactamente.

KC: En tu caso, fuiste muy extraordinario, en el sentido de que tuviste este cambio tan radical en tu vida. Pasaste de, desde negro a casi blanco. Casi no hubo un tiempo de inactividad para ti, suena como si, aunque digas que fueron tres meses

DI: Tres meses fue un gran periodo de inactividad.

KC: Pero eso fue extraordinariamente r pido, especialmente en los 90. Hoy d a, pienso que esto le esta sucediendo a la gente y que van pasando por una transici n mas r pida.

Y de alguna manera, hay una raz n para eso, porque tu y la gente como tu lo han hecho mas f cil para aquellos que est n siguiendo ahora y que pasan a trav s de los cambios.

DI: As lo espero.

KC: Rompiendo el velo.

DI: As lo espero. Quiero decir, siento tanta satisfacci n cuando la gente dice que han sido ayudados para entender lo que sucede. Y estas absolutamente en lo correcto.

Quiero decir, hablo mucho acerca de esto ahora porque entre ese -viejo ser y todo lo que proyecta en lo que llamamos la experiencia f sica y el nuevo ser, que proyecta algo mas existe un aparente caos. Se rompen relaciones, pierdes tu trabajo, puedes perder tu casa, y todas estas cosas, y si vives eso como un f sico, Yo soy una experiencia corporal humana, entonces, es muy, muy desafiante.

Si dices: Miren, aqu es donde quiero ir, y te das cuenta de que esta es la transici n para llegar all, entonces puedes vivir las experiencias no placenteras como solo eso -una experiencia- por la que estas pasando para llegar a otra parte. Y bastante correcto. El colectivo Existen muchos niveles de el, ya saben.

La gente me dice a veces: Cu ntanos que esta ocurriendo

Yo les digo: Bueno, primero que todo, no soy el gur, pero si quieren saber lo que pienso que va a ocurrir, mi pregunta es: De que nivel de lo que esta pasando quieres hablar? Porque hay tantas maneras de observar la misma cosa.

Entonces, en un nivel, estas l neas de Illuminati han dejado caer el sistema econ mico global porque quieren tener eso como un problema para el cual ellos puedan ofrecer una soluci n, que es nada menos que un feroz sistema econ mico centralizado, fascista, Orwelliano. Pero en otro nivel, sugerir a, mucho mas all de su nivel de comprensi n porque est n metidos en su propia caja, de otra manera no estarían haciendo lo que están haciendo- estamos siendo testigos de la transición de la Sociedad Prisión a la Sociedad Paraíso, si quieres, o la Sociedad Libertad.

Y moverse desde el sistema que hemos tenido, que se basa en el control y la imposición, al sistema que esta adelante – que es de lo que se trata todo este cambio vibracional – esto tiene que ocurrir y esta ocurriendo ahora.

KC: Correcto.

DI: Si la gente… Y esto es fácil decirlo. Es fácil decir que estas cosas aparentemente están gastadas cuando, ya saben, llaman a tu puerta para decirte que dejes tu casa hoy.

Pero si podemos sostener este nivel de visión, se hace mas fácil.

Estamos pasando por este proceso donde todo se esta rompiendo. Y si podemos abarcarlo como lo que es, una experiencia colectiva que nos llevara hacia donde queremos ir – un mundo de libertad, un mundo de amabilidad, un mundo de amor, un mundo de libertad para expresar tu singularidad en vez de estar prisionero en tu pequeña versión y falsa identidad, lo que se te dice que eres – entonces es mucho mas fácil que si buscas aferrarte a los restos de este sistema que esta muriendo y lo mantienes a flote.

KC: Correcto. De alguna manera, fuiste algo como un pionero, donde tuviste que caminar solo.

BR: Imagino que tienes mucho mas soporte ahora de todas partes, de la forma que Kerry describe, de lo que tenias cuando realmente sentías que debías descender solo por los rápidos.

DI: Si. Es curioso, pensar, porque… Quiero decir, hay tantas cosas de las que me gustaría hablar y que ustedes acaban de mencionar, porque pienso que es muy, muy importante.

Yo diría que soy un solitario, pero mi conexión siempre ha sido con lo que me guía y abre puertas y me empuja en determinada dirección, y solo la he seguido.

Entonces, aunque estaba solo en tantas formas cuando todo esto paso, yo aun tenia esta conexión. Y aun la tengo ahora.

Y la gente es muy gentil y me apoya, pero básicamente aun opero en mi propia y pequeña burbuja y sigo mi propio camino. No me mezclo con organizaciones. No me conecto con otros investigadores ni nada como eso. Solo sigo este impulso.

Pero es mas fácil porque hay mas gente que esta abierta a lo que estas diciendo.

Pero ya saben, lo que han mencionado es muy, muy importante y… para mi, la mayor de las enfermedades humanas, porque todo proviene de allí, supongo que es la inseguridad. Irónicamente, fue ante la exposición de un ridículo masivo nacional que encontré mi seguridad. Porque hay una línea en esa canción, pienso que era en los 60: Libertad es solo otra palabra para nada más que perder.

KC: Absolutamente.

BR: Y tienes que mirar hacia adentro para tu seguridad. No la vas a obtener de ninguna parte externa a ti.

DI: Si. Quiero decir, miren mi situación en relación a esa línea de esa canción a comienzos o mediados de los 90, fui ridiculizado por una nación, entonces, no tenia nada que perder. Y ahí fue cuando encontré la libertad, la libertad de romper las prisiones de temer a lo que otras personas pensaran. Y básicamente fue: ¡Ríanse, ríanse! Pero este soy yo.

BR: Yo soy yo y soy libre.

DI: Vi un gran autoadhesivo para auto en California – creo que fue allá – y decía: Se ríen de mí porque soy diferente. Yo me río de ustedes porque son todos iguales. [Kerry se ríe]

No me río de las personas porque sean todas iguales, pero es irónico cuando esta mentalidad de rebaño como que se enfoca sobre una persona, como fue en Gran Bretaña en ese tiempo. Y los miras y piensas: ¿Ellos se están riendo de mi?… ¡Dios! [risas]

Y entonces, esta cosa económica que esta ocurriendo… y que he estado describiendo recientemente como la demolición controlada de un edificio. Ves cuando explotan las cargas y entonces hay una bizarra pequeña fracción de segundo antes de que el edificio se derrumbe, y entonces colapsa. Bueno, en los términos económicos de esta caída, nos encontramos en esa bizarra fracción de segundo ahora.

(He estado describiendo recientemente la situación económica en que nos encontramos como una demolición controlada, donde ves que explotan las cargas y sabes que hay un problema. Pero entonces, viene esta bizarra fracción de segundo antes de que el edifico de hecho caiga. Diría que nos encontramos y que nos estamos acercando al límite de ese día, de esa bizarra fracción de segundo).

ENTREVISTA DAVID ICKE – PARTE II

No hemos visto nada aun. Quiero decir, esta es una caída que nadie vivo ha visto hoy día. Puede compararse con 1930, pero debido a la forma en que el mundo se encuentra, y hay más gente y la naturaleza de la propiedad inmobiliaria y todo lo demás, pienso que va a ser más grande.

BR: Entonces la gente con terrenos y medios para actuar en forma independiente, estarán mucho mas interconectados.

DI: Esa es la idea. Estas absolutamente en lo correcto. Ehdottomasti. Y entonces ahora enfrentamos esta situación de la que hablas, donde necesitamos reevaluar nuestra… y seria una buena idea para hacer de cualquier manera…

KC: Si. [risas]

DI: …nuestros símbolos de éxito.

KC: Correcto.

DI: Ahora, debido a que la inseguridad esta desenfrenada en la gente y la sociedad, tanto individual como colectivamente, ya nivel de los gobiernos y de los medios y en todo lo demás, están haciendo constantemente que la gente se sienta insegura, la mayoría de las personas no tienen un sentido de quienes son desde dentro. Lo obtienen de lo que piensan se encuentra afuera. ¿Lo ven?… Esta en sus cabezas.

KC: Absolutamente.

DI: Por lo tanto, si vas a atraer hacia ti el reconocimiento de que eres una persona OK, para alimentar tu inseguridad, tienes que tener éxito allá afuera, sobre la base de los símbolos de éxito que allá afuera se reconocen como éxito. Y por supuesto a través de los medios y del adoctrinamiento de la cuna a la tumba, se trata de más dinero, una casa más grande, un auto más grande, fama, todas esas cosas, títulos y todo este negocio.

BR: Aquel que muere con el juguete más grande, gana.

DI: Si. Lo que tenemos es que, la inseguridad es en si misma, debe alimentar cierto reconocimiento para disminuirla – es perseguir estos símbolos de éxito que la sociedad ha decidido son exitosos.

Y olvidamos otros símbolos de éxito: ¿Soy feliz?… ¿Me siento pleno?… Ya saben. ¿Vivo en una sociedad amable y amorosa en la que me gustaría vivir?…

Todo esto se va por la borda porque la otra cosa acerca de necesitar tener éxito sobre esta base manufacturada, para alimentarla, es que tú entonces tienes que competir con todas las otras personas que están tratando de tener éxito de la misma manera para alimentar su inseguridad.

KC: Correcto.

DI: Y esto crea esta sociedad donde “un perro se come a otro para trepar”, donde cada uno pisa a otro, no todos, pero un vasto numero de personas pisan a otros para trepar a la cima, eso alimenta su inseguridad mas profundamente con los símbolos del éxito.

Esta inseguridad es la razón de por que encuentras a algunas de las personas mas inseguras en lugares como Hollywood y en la industria de la entretención porque su inseguridad es tal… Y no todos son así. Hay gente muy segura que hace música y que le gusta actuar, pero hay mucha gente insegura porque necesitan esa adulación extra para alimentar su inseguridad.

Y entonces, si pudiéramos mover nuestro campo de observación desde “, lo que sea, a “Soy una conciencia teniendo una experiencia”, entonces tus valores de lo que es exitoso cambiarían, porque tu punto de observación de todo, cambia.

Es la mente trabajando a través del cuerpo la que se relaciona con el status y los símbolos del éxito que son ¿Cuan alta esta tu pila de baratijas?… Donde la Conciencia no se relaciona con las baratijas. Sabe que son ilusorias. Y por supuesto, cuando te relacionas con baratijas, ellas te controlan; tu no las estas controlando. [risas]

BR: Por supuesto.

DI: Y entonces, para mi, todo el fundamento, tanto el de que esta ca da viene para que emerja algo mucho mejor como resultado, y la transformaci n completa en general, esta saliendo de la Mente y esta entrando en lo que yo llamo Conciencia, que es lo que esta mas all de este juego de realidad virtual, mas all del computador biol gico que llamamos cuerpo. Y puedes comenzar a ver la diferencia, porque la Mente se relaciona con la estructura. Se relaciona con la Jerarqu ay con la separaci n. Ve todo como separado.

BR: Y dolarizaci n.

DI: Si. Y si eso es lo que eres, si esa es la forma en que estas viendo la vida, en t rminos de estructuras jer rquicas, separaci ny competencia y todas estas cosas, estas en la Mente. Ir nicamente, las religiones est n en la Mente. Son todas construcciones de la Mente, las religiones. Por eso tienen reglas y regulaciones.

BR: Por supuesto.

DI: Esa es otra luz roja masiva. Hey, Mente!!!.. Y eso son las reglas, las regulaciones y las leyes.

KC: Y las limitaciones.

DI: Limitaci n, un sentido de la limitaci n. Entonces, si podemos cambiar nuestro punto de observaci n de tal forma que dejemos de vernos a nosotros mismos vitalmente y al mundo en que pensamos que vivimos, en esos t rminos, y mirarlo desde el punto de vista de la Conciencia Dije antes que esta fuerza que ha estado como empuj ndome mis ltimos 20 a os, me llevo a experiencias sincr nicas para entender el nivel de los cinco sentidos de la conspiraci n, y de ah me mov hacia las conexionesinterdimensionales y la conexi n reptiliana de estas familias.

Y desde el 2003 me ha llevado hacia lo que se es lejos lo mas importante y eso es, el entender la naturaleza de la realidad. Porque, Como puedes obtener una comprensi n de tu propia vida y tomar cualquier tipo de control de tu propia experiencia, si no sabes quien eres, donde estas, o la naturaleza del mundo en que estas viviendo?

Esta informaci n, para mi, es lejos la mas importante porque mueve el punto de experiencia desde estar-en-este-mundo, a observar-este-mundo, o una mezcla de los dos, y eso Si estas en-este-mundo y eres de-este-mundo, entonces, lo que viene, va a ser una horrible pesadilla. Si te conviertes en el observador, tanto como en el que experimenta, al hacerte m s conciente, entonces es mucho m sf cil.

Porque eso no eres tu, esa es tu experiencia, la cual estas observando y

KC: Absolutamente. Esto es algo que… George Green dice. Que ha estado en contacto con Pleyadianos y que ellos ayudaron a escribir un libro a través de el que dice exactamente la misma cosa, que necesitas estar en el “modo de observador”.

DI: Exactamente.

KC: Y observar lo que esta sucediendo y no dejarte atrapar en la experiencia de esa forma que de hecho, como dijiste, te transforme en “de” este mundo, en vez de “en-el, pero-no-de-el”.

DI: Si. Y lo que he descubierto, a medida que hablo mas y mas acerca de la realidad en que vivimos es que, se pierde ese miedo limite a lo que esta pasando.

Porque es gracioso, realmente. Pienso que cuando descubramos todo lo que esta sucediendo y la naturaleza de lo que estamos experimentando y lo que hay detrás, pienso que nos vamos a reír por semanas. Yo lo hago. ¿Y pensamos que era ESO?… ¡Oh, Dios!…

Toda la idea del laberinto y de la apertura y cierre de puertas desde el 2003, para mi y cada vez se hace mas y mas profundo, es: ¿Que es la realidad?… ¿Quienes somos, que estamos haciendo aquí?… ¿Y como interactuamos con esto?…

Y es muy claro para mi que este es un Universo de realidad virtual, enormemente avanzado comparado con lo que percibimos como simulaciones de realidad virtual en este mundo.

Y esto no es solo una suposición. Es un hecho científico probado.

BR: Si. Quiero decir, es tan bueno que pensamos que es real. [risas]

DI: Si, los cinco sentidos solo decodifican información vibracional en señales eléctricas, enviadas al cerebro, y el cerebro las decodifica en la construcción que pensamos esta allí afuera, pero que de hecho esta dentro de nosotros.

En el único lugar en que este mundo existe, un mundo llamado sólido, un mundo tridimensional, pensamos que esta allá afuera. Pero de hecho no existe allá afuera, solo son campos vibracionales. Existe aquí adentro, a medida que lo construimos.

Y aun el cerebro es una construcción decodificada. Es en un nivel energético realmente donde realizamos la recodificación.

Esto es muy, muy importante, porque es lo que hacen los manipuladores, porque han acumulado este conocimiento básico y lo han pasado al nivel mas alto de la red de sociedades secretas y lo han sacado de la circulación publica.

KC: Eso es cierto.

BR: Si.

DI: Ellos saben que si buscamos las respuestas allá afuera, creyendo que hay un allá afuera, en vez de una proyección ilusoria que esta sucediendo aquí adentro, entonces, nunca vamos a ser capaces de cambiar nada.

BR: Si.

DI: ¡Nunca!!… Nunca vamos a cambiar nada. Pero una vez que dices: ¡Ah!… No hay nada allá afuera, entonces, ¿De donde viene todo?… ¡Oh!!! Viene de aquí adentro, entonces es aquí donde tengo que cambiar. ¡Oh!!! ¡Era eso!…

Es lo que llamo – y esto es lo que la mayoría de las personas hace debido a la supresión de este conocimiento – están en el teatro y gritan hacia la pantalla porque no les gusta la película.

KC: Uh huh.

DI: Y le diría a la gente: Están locos!!… Nunca van a cambiar la película gritándole a la pantalla. Vayan y encuentren la sala de proyección. ¡Cambien el rollo si no les gusta la película!!!… Y la proyección se encuentra dentro de nosotros muy profundamente, ya saben. Una investigación que vi recientemente dice que solo alrededor del 5% de las conductas y decisiones que tomamos se hacen con la mente conciente.

De hecho, diría que eso no es cierto, personalmente. Diría que el 100% de lo que pasa en esta realidad tridimensional solo esta en nuestra cabeza – es una proyección.

La mente conciente no es la que toma las decisiones. Es la observadora y la que experimenta, y literalmente es el mismo principio de un proyector de películas que viene desde adentro, dentro de lo que llamamos el subconsciente, donde todos esos patrones de aire por los que hemos sido influenciados, están afectando nuestra proyección y nuestra lectura de ella. Y proviene del subconsciente.

Para el momento en que choque en la pantalla aquí adentro, simbólicamente en el cine, es trato hecho. Aquí es donde tiene que tomar lugar el cambio – dentro de nosotros – para cambiar la proyección, que es la experiencia de nuestra mente conciente.

La gente esta tan atrapada en su mente conciente como si este fuera el único nivel.

Quiero decir, los escuchas hablar del subconsciente y de todas esas cosas, pero realmente es: Yo lo pensé.

Bueno, ¿Como es posible entonces que los experimentos hayan demostrado que los cambios eléctricos y los cambios musculares para que una acción suceda, pasan una fracción de segundo antes de que la mente conciente haya decidido hacerlos?…

Es porque están jugando desde fuera (de la mente conciente). Y entonces, este dicho acerca de “Debemos ir hacia adentro”, este “debes irte hacia adentro” de la Nueva Era – y hay mucho acerca de la Nueva Era que yo desafiaría – pero Yo diría que este tema básico esta absolutamente correcto.

Y lo que toda esta conspiración esta tratando de hacer es mantenernos mirando hacia afuera. Vayamos y protestemos. Vayamos y hagamos esto, vayamos y hagamos esto otro. Y protestas y tienes a un millón de personas en las calles de Londres protestando en contra de la guerra. ¿Y que sucede?… Comienza la guerra, y entonces comienzan otro disparate.

BR: Solo es más dialéctico.

DI: Si. Necesitamos cambiar la proyección.

KC: Esto es algo de lo que nos hemos dado cuenta, y estamos ciertos de que la Conciencia es donde el cambio tienen que ocurrir. Y entonces la Conciencia es también donde tienes que aplicar el cambio en tu visión de la realidad.

De hecho no puedes parar allí. De hecho tiene que permear todo. Entonces, necesita ser incorporado en este cuerpo, pero tenemos que hablar acerca de quien esta en control. Entonces, si la Conciencia esta en control, y la puedo usar para hacer, por ejemplo, lo que estamos haciendo aquí, que puede ser usado para profundizar el cambio y empujarlo, y ayudar a que se produzca, entonces, esto es una cosa buena.

Pero no es suficiente, en otras palabras, solo hacer como el Buda y simplemente sentarte en tu mente y no hacer nada. Porque no hacer nada tampoco es la respuesta.

De hecho vinimos aquí con un propósito.

Aquí se esta jugando un juego y si estas en la Conciencia, eres capaz de cambiar tu ser interior y facilitar, y entonces reflejarlo hacia fuera, que es lo que obviamente estas haciendo. Y obviamente incorporas esto en tu vida. Y lo que hemos estado haciendo con Camelot es que también estamos hablando de… De hecho no puedes demostrarlo en las calles y obtener resultados reales porque es realmente, ya sabes, acción / reacción. Realmente es eso.

DI: Exacto. Estoy de acuerdo.

KC: Pero tu puedes reunir mentes y meditar. Existen lugares para la acci n que de hecho son realmente proactivos y pueden cambiar al mundo de manera positiva. Es un dilema muy interesante para la gente que de hecho tenga que incorporar el cambio que buscan, y vivirlo. Ya sabes, no puedes ser una contradicci n de lo que hay adentro. No funciona. Tiene que ser de una l nea.

DI: Bueno, lo pondr a de esta manera. Dir a que, como mencione hace unos minutos, que esta realidad, esta construcci nf sica hologr fica, ilusoria, que juntamos en nuestra cabeza es como un Internet Hologr fico, as lo llamo. Es 100% una proyecci ny para el momento en que llega a la pantalla, se convierte en un trato hecho para nuestra experiencia.

Pero muchas personas que he conocido y escuchado, piensan que si solo se sientan y meditan o simplemente se van hacia adentro, entonces, eso es todo lo que necesitas hacer. Pero esta es una proyecci ny es una proyecci n que proviene de alguna parte.

Entonces, esta proyecci n es un libro abierto del nosotros-interno, individualmente y colectivamente. As que la forma en que actuamos en esta experiencia dice todo acerca de nuestro estado de Ser.

Puedes decir Anda hacia adentro, y puedes usarlo como una excusa para no ir hacia afuera y que puedas ir hacia adentro y meditar. Kunnossa. Entonces, Que esta pasando en la proyecci n, como resultado de lo que estas haciendo? La nica proyecci na la que estas afectando es tu sentado con las piernas cruzadas en la esquina . Que mas esta cambiando?

Si, por supuesto puedes cambiar cosas vibracionalmente, en una medida, pero lo que esta pasando en el mundo esta diciendo lo que nos esta pasando a nosotros, y como que hemos perdido esa conexi n. Entonces, si no estamos haciendo una contribuci na la clase de mundo en el que nos gustar a vivir, en el mundo f sico, entonces, eso dice algo acerca de nuestro estado interior. Pero nosotros no estamos haciendo eso.

KC: Correcto.

DI: Y veo tantas excusas siendo expresadas por las personas que han llegado a cierta medida de darse cuenta de lo que esta ocurriendo, que se justifican a si mismos de por que no est n haciendo nada. La gente me dice: Tu no nos dices que hacer.

Y respondo: Bueno, de hecho, hablo acerca de hacerse conciente y todas esas cosas. Pienso, ya saben, que eso es un comienzo. Pero, no me corresponde a mi decirle que hacer. Y si usted piensa que tengo que decirle lo que tiene que hacer, entonces no esta escuchando, porque esto se trata de llevar el poder hacia atrás, hasta el punto donde proyectamos, en lugar de buscar fuera de aquí en algo hecho.

KC: Absolutamente.

BR: Hay una paradoja activa aquí ¿No?… Porque esa no es la historia completa. De otra forma, tu estarías sentado en la esquina, sonriendo y no hablándonos a nosotros aquí, y no trabajando tan fuerte como lo haces, y no hablándole a las personas para ayudarlas en el proceso de despertarlos para que entonces puedan acompañarte en este entendimiento, que compartimos contigo también.

Es importante, en un sentido, pretender que todo esto es real, porque esta es la plataforma desde la cual podemos despertarnos a nosotros mismos y reunirnos con la Conciencia otra vez. Y entonces es una paradoja. Funciona en dos niveles. Lo que dices es cierto, y todo esto es una ilusión y nada importa. Pero es lo suficientemente importante como para que estemos hablando de ello.

KC: Lo que estaba diciendo, en tu presentación donde hablas acerca de la Conciencia y de la Mente y de los problemas que produce permanecer solo en la Mente… Hay muchas personas brillantes allá afuera llegando a conclusiones brillantes. Y no pueden vivirlas ¿Ves?… La manifestación no va a ninguna parte.

DI: Si. Se transforma en un punto de observación de tipo académico, intelectual en vez de Conciencia, que es algo que solamente ES.

La diferencia que estoy haciendo ahora, cada vez mas, es entre Mente y Conciencia.

E iría más allá y diría que hablamos de “mi mente, tu mente, su mente”. No lo veo como eso. Yo hablo acerca de La Mente.

La Mente es una construcción de la realidad virtual del universo que nos permite a nosotros – Conciencia – interconectar con esta realidad virtual. Es como un conducto.

Y no hay nada malo con eso en lo absoluto si sirve a la experiencia de la Conciencia, y sirve para desarrollar nuestra habilidad para interactuar con esta realidad virtual del universo.

Lo que ha sucedido – y sugeriría muy fuertemente que ha sido manipulado para que suceda, al menos por estas familias y otros niveles de manipulación – es que hemos sido manipulados dentro de una falsa identidad, la que nos hace identificar quienes somos con la Mente, la cual opera directamente a través del cuerpo y se llama si “David Icke”, “EthelJones”, “Charlie Smith, ” que se mira en el espejo y piensa que eso es lo que es.

Básicamente, ya saben, este es un computador biológico. No es solo un computador que simplemente reacciona de la forma en que esta programado para reaccionar cuando se le ingresan datos. Tiene la habilidad de – los llaman computadores vivientes, computadores biológicos, están tratando de construirlos ahora en distintas partes del mundo – Tiene la habilidad de evaluar información y tomar decisiones a partir de ella. En otras palabras, en una gran medida, tiene la capacidad de pensar.

Lo que sucede es que si somos atrapados en la Mente y auto-identidad o “Ese reflejo en el espejo soy yo”, y no solo mi experiencia, entonces la Mente comienza a gobernar nuestro sentido de la realidad. Y la Mente es acerca de la división, separación, jerarquía, reglas, regulaciones, leyes, limitación.

Y ya saben, puedes tener a alguien de la arena Nueva Era que hable de espiritualidad, que hable acerca de las otras dimensiones – que son otros juegos de la realidad virtual, yo sugeriría- de otros niveles, pero esta atascado en la Mente y en los valores de la Mente de forma descarada.

Quiero decir, escucho a la gente de la Nueva Era hablar acerca de la Gran Hermandad Blanca y de la jerarquía de los Ángeles y cosas así. ¡Eso es lenguaje de la Mente!

BR: Por supuesto que lo es.

DI: La Conciencia no hace jerarquía. Solo es. Todas las posibilidades. Kaikki mitä on.

BR: Si.

DI: Y entonces, la misma construcción mental, la Mente, puede atrapar a una persona de la Nueva Era como atrapa en otra parte de ella a un banquero de Wall Street.

BR: Si. Es solo otra religión. Es otra religión.

DI: Si, eso es la cosa. Estaba hablando con… en una entrevista ayer, y entramos en algunas ideas interesantes. El me pregunto acerca de la religión. Bueno, la religión y la parte política y la Nueva Era, y todas esas cosas que no llamamos “religiones” –instituciones – son todas las mismas construcciones.

KC: Correcto.

DI: Porque la Conciencia solo es. La Conciencia no piensa. La Conciencia sabe. Esa es la razón de por que la Conciencia es silenciosa cuando accedemos a ella, porque no tiene que elaborar nada.

La Mente es de donde proviene el parloteo porque esta constantemente tratando de elaborar (hace sonidos de parloteo) ¿Y como anduve ayer?… ¿Que dirá ella de mi?… [más sonidos de parloteo]

Silencio — Conciencia. Entonces, mantenerte en la Mente, y esta conspiración se trata de mantener en ella a la población porque entonces ellos van a…

KC: Absolutamente.

DI: …porque ese es su campo – La Mente. Están atrapados en la Mente. Si fueran concientes, no harían lo que están haciendo. Para mantenernos en la Mente, tienen que vendernos algo en lo que creamos rígidamente.

Entonces, las religiones… ejemplo brillante de creencia rígida. ¿Y que es?… Una vez que tú crees rígidamente en algo, entonces le das un nombre.

¿Que eres?… Tu no dices: Soy Conciencia. Cuanta gente dice: Hola, Quien eres?… Soy Conciencia. Oh, yo también, gusto de conocerte.

No-no. Lo que somos es lo que hacemos: Soy periodista. Trabajo en una fabrica. ¿Que eres tu?… Soy Hindú. Soy Cristiano.

Estas son construcciones mentales. Estas son prisiones mentales que limitan nuestro sentido del Ser. Entonces, cuando tienes una creencia rígida, le das un nombre.

Ahora, yo tengo una filosofía simple acerca de todo esto: Si puedes decirme en que crees y le das un nombre, estas en prisión. Porque todo solo ES. Todos nosotros solo somos.

Es “La Fuerza Sin Nombre”, así la llamo — Conciencia.

Y así creas una religión y luego, después del nombre, entonces vienen las reglas y las regulaciones – así es como sigue la construcción – de como tienes que ajustarte si vas a ser aceptado para llamarte a ti mismo lo que sea el nombre que surgió. ¡No eres un cristiano si crees eso!… Y todas esas cosas.

Entonces miras a los partidos políticos. Tienes un grupo de personas. Ellos se reúnen y quieren hacer algo políticamente. Entonces le dan a lo que están haciendo, un nombre. Demócratas, Republicanos, Partido Laborista, Partido Conservador, lo que sea. Entonces, allí tienes el nombre.

Ahora vienen las reglas y regulaciones que deciden si puedes llamarte a ti mismo uno o el otro. No puedes creer eso y ser un Conservador. No puedes creer eso y ser un Liberal. Es la misma construcción, dondequiera que mires.

BR: Si.

DI: Y entonces el sistema de creencias Como ha mostrado la investigaci n, las creencias r gidas las neuronas emiten en una cierta red y secuencia, en l nea con la creencia, porque lo que esta haciendo el cerebro entonces, es filtrando, decodificando la realidad y las circunstancias a trav s del sistema de creencias, el cual se manifiesta en el cerebro siguiendo la forma en que las neuronas emiten.

Y de pronto, en vez de ser libre pensando, o aun mejor, sabiendo libremente (conciencia) estas operando en una peque a cajita. Y esa caja es b sicamente la forma en que tu no b sicamente. ES la forma en que tu cerebro decodifica la realidad.

Entonces, una vez que entras en una creencia, una creencia r gida, entonces te atrapan.

Y esa es la raz n de por que quieren venderte creencias r gidas.

BR: Si.

KC: Absolutamente.

DI: Concuerda, Bill, en el sentido de que Queremos experimentar una realidad que es muy, muy poco placentera y controladora, y limitante y aterradora, y estresante?

O queremos experimentar una realidad que es amorosa, amable, donde nadie tiene hambre en un mundo de plenitud, donde no hay guerra porque nadie considerar a siquiera la idea de que era una posibilidad o una opci n?

Esa es la elecci n que estamos haciendo. Siempre somos Conciencia, y cuando dejemos el cuerpo, nos haremos al menos mucho mas concientes de todo de lo que estamos ahora.

Entonces, siempre somos conciencia. Somos Conciencias Eternas. Pero la pregunta es: Que tipo de experiencia queremos aqu ?

KC: Exacto.

DI: Ya saben, esa es la elecci n.

KC: Nosotros le decimos, Que tipo de juego quieres jugar?

DI: Si.

KC: Tenemos una oportunidad ahora, porque somos Conciencia, de cambiar las reglas del juego, para hacerlo algo diferente a lo que es. Cambiar por dentro, pero pongámonos de acuerdo también, porque esto es lo que esta ocurriendo. De eso tiene que tratarse una revolución de Conciencia

No es suficiente que tu, David Icke, lo hayas comprendido. No es suficiente que nosotros lo hayamos comprendido. Lo que necesitamos es que todos lo comprendan, que sintonicen este juego aquí en este plano, porque de eso se trata realmente.

En otras palabras, la Conciencia… y aquí es donde llegamos a ¿Que es Conciencia?… Es amor. ¿Y que es amor?… De hecho es el despertar de todos nosotros.

DI: Hmm. Bien… Yo diría que todo es Conciencia. La Mente es Conciencia, pero es una expresión mas densa de la Conciencia, y esa es la razón de por que ve todo en términos de limitación.

Y en la medida que la gente se haga conciente, puede – para usar un termino de un amigo mío en Sudáfrica – la Conciencia puede “concientizar” a la Mente y sacarla del nivel en que actualmente percibe la realidad.

Pero pienso que es importante que, si vamos a jugar este juego exitosamente, que entendamos donde se esta jugando. No se esta jugando afuera.

Vean, lo que los cinco sentidos están haciendo, como dije anteriormente, es que están decodificando información vibracional, convirtiéndola en señales eléctricas. Entonces el cerebro construye su aparente realidad allá-afuera, que de hecho es solo aquí-adentro.

Entonces, la realidad principal es vibracional. Esa es la realidad principal. Allí es donde tiene que tomar lugar el cambio, porque en la medida que los cambios tomen lugar allí, los cinco sentidos decodificaran diferentes estados vibratorios en señales eléctricas.

BR: Hay esta estupenda historia contada por Michael Talbot en El Universo Holográfico.

DI: Si.

BR: Y leí esa pagina una y otra vez cuando vi ese libro por primera vez a fines de los 80. Esta es la historia de un hipnotizador que hipnotizo a un padre para hacerle creer que su hija era invisible. Y entonces fue capaz de leer una inscripción en un reloj puesto detrás de su cuerpo, porque para el, ella ya no estaba allí y la realidad había cambiado. Era físicamente diferente en su mente.

DI: Bueno, este es todo el punto, ya lo ves. Que un hipnotizador ponga un reloj detrás de la espalda de alguien y otra persona en el otro lado lo pueda leer, eso es percibido como imposible. Pero solo es imposible si crees que este mundo es sólido y real y externo.

La razón por la que pudo pasar es porque la realidad principal – y no puedo enfatizarlo mas – la realidad principal que se esta desplegando aquí es vibracional. Eso tiene que cambiar esto no puede cambiar.

Y así, si el hipnotizador, tal como lo hizo, implanto el programa dentro de la mente del tipo para que no decodificara el nivel vibracional, el nivel principal de su hija, a través de este sistema en una así llamada forma física que nosotros vemos, entonces, el podría codificar todos los otros campos vibratorios en la habitación con gente y paredes y muebles.

Fin de la entrevista

Traducción: La Dama del lago… ¡¡¡Gracias!!!…

************************************

David Vaughan Icke (pronunciado /a?k/) (nació el 29 de abril de 1952, es un escritor británico y conferencista, desde 1990 se ha dedicado a buscar “quien (es) controlan el mundo.”[1] Icke es un ex jugador de futbol, reportero, presentador deportivo, y portavoz del Partido Verde del Reino Unido.

David Icke es Autor de mas de veinte libros, en los cuales explica sus puntos de vista y resultados de sus investigaciones sobre diferentes temas como lo son el control mundial por unos cuantos magnates, ufología, con atención especial a Illuminatis (quienes son magnates y la realeza), quienes según el, controlan el mundo y son adoradores de Lucifer y descendientes de una raza de reptiles humanoides que controlan la humanidad.

Según Icke hay una fuerza oculta que controla a la humanidad, los llamaIlluminati, aunque reconoce que es una sociedad secreta sin nombre.

Esta sociedad secreta, o “hombres en las sombras” tienen una agenda que tiene como principal objetivo la instauración de un gobierno mundial que seria de corte fascista, una dictadura controlada por las elites mundiales, muy en la forma de lo descrito por George Orwell en su libro 1984. Esta elite mundial esta conformadas por varias familias poderosas, dentro de las cuales Icke posiciona a los Bush, los Rockefeller, losRothschild y la familia real de Inglaterra, entre otros. Además argumenta que todos tienen la misma línea sanguínea, que viene esparciéndose por las aristocracias mundiales desde los reyes de Sumeria hasta los actuales ya nombrados.

Fuente: http://es.wikipedia.org/wiki/David_Icke